sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Vahvan naisen lumoissa

Pyöräiltiin Ateneumiin katsomaan n i i n kauan odotettu Helene Schjerfbeckin näyttely, joka kuuluu Helene Schjerfbeckin 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoon. Teoksia oli valtava määrä (Ateneumin sivuilta lunttasin, että teoksia on näyttelyssä yli 300), osa ennestään tuttuja ja rakkaita, osan näin ensimmäistä kertaa.

Helene Schjerfbeck on minulle tärkeä taiteilija, rakastan monen muun lailla hänen töitään, mutta minua kiehtoo myös hänen elämänsä, ajattelutapansa ja tahdonvoimaa ja päättäväisyyttä huokuva persoonansa. Helene tuntuu jotenkin kovin tutulta, ja minä ihailen häntä täydellä sydämelläni. Schjerfbeck on muuten ensimmäinen taiteilija, johon tutustuin ja jonka nimen ylipäänsä muistan lapsuusvuosiltani. Olin alle kouluikäinen, kun kuulin hänestä ensimmäisen kerran ja näin kuvia joistakin hänen teoksistaan. Se oli rakkautta jo silloin, ja se on rakkautta edelleen. Tulen palaamaan näyttelyyn varmasti vielä monta kertaa. Helenen töistä ei voi saada tarpeekseen.