sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Mökkihöperöinä

Juhannukseksi kaivattiin luontoa, mökkiä, kotimaata, mahdollisimman rentoa olemista ja saunaa. Lähdettiin siis ystäväpariskunnan kanssa veneellä kohti vanhempieni kesämökkiä, ja täytyy sanoa, että aika loppui kesken, niin hyvin viihdyttiin.




Juhannus oli yhtä kuin superkuun ihmettelyä, maailman huonoimman seurapelin pelaamista, paaaljon ruokaa ja hyvää juomaa. Tärkeimpänä tietenkin rennoista rennoin asenne, joka salli sen, ettei hiuksia ole pakko harjata, jos ei halua, meikkiä ei käytetä, jos ei välttämättä halua, saunaan mennään kuin siltä tuntuu ja ruokaa syödään niin paljon kuin mahaan mahtuu. 



Ai niin, meidän juhannukseen ei kuulunut hyttyset eivätkä paarmat! Juhannusvieraillamme oli nimittäin mukana oiva vekotin, joka laitettiin terassin pöydälle, josta se karkoitti kaikki ei-toivotut vieraat takaisin pusikkoon. Laitteen nimeä en muista, mutta vastaavia varmasti löytyy kun vähän liikkeissä kyselee. Ehdoton laite, jos haluaa säästyä ininän lisäksi kutinalta ja hampaiden kiristelyltä.